Joskus voi tulla eteen tilanne, että ainoa vaihtoehto yritystoiminnassa on konkurssin hakeminen omatoimisesti, eli vapaaehtoisesti. Jos toiminta on siinä pisteessä, että käynnissä on jo yrityksen ulosotto, tai muut perintätoimet on syytä tehdä ammattilaisen toimesta kartoitus velallisen tilanteeseen.
Vapaaehtoinen konkurssi tehdään siis omalla hakemuksella. Velallinen voi hakeutua itse konkurssiin vaikka tiedossa olisi jo velkojan jättämä konkurssiuhkainen maksukehotus.
Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti velallisen maksukyvyttömyys eli se, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan ja omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten tuomioistuin määrää pesänhoitajan.
Konkurssiin asettamista koskeva asia pannaan vireille kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan vaatimus ja sen perusteet, velallisen tiedot, hakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä puhelinnumero ja se osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset saadaan lähettää, sekä se, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen. Hakemus on allekirjoitettava hakijan tai hakemuksen laatijan toimesta valtakirjalla. Hakemukseen on liitettävä kirjallinen selvitys, johon hakija vetoaa ja jos velallinen on yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, ote asianomaisesta rekisteristä. Velallisen hakemukseen tulee lisäksi liittää asianmukainen päätös tai suostumus omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin.
Osakeyhtiön konkurssihakemus vaatii aina hallituksen kokouksen päätöksen. Velallisen on liitettävä omaan hakemukseensa selvitys omaisuudestaan ja sen arvosta, tieto velkojensa yhteismäärästä sekä luettelo suurimmista velkojistaan ja velkojien yhteystiedot. Kuolinpesän konkurssiin asettamista koskevaan hakemukseen on liitettävä perukirja tai, jos se ei ole saatavissa, muu selvitys kuolinpesän ylivelkaisuudesta. Tuomioistuin voi vaatia myös muuta selvitystä velallisen taloudellisesta asemasta, jos se on erityisestä syystä tarpeen asian ratkaisemiseksi.
Tiettyä henkilöä voidaan ehdottaa konkurssihakemuksessa pesänhoitajaksi, mutta tuomioistuimen pesänhoitajan määräämistä koskeva päätöksen teko ei ole riippuvainen ehdotuksesta. Ennen pesänhoitajan määräämistä tuomioistuimen on varattava suurimmille velkojille ja pesänhoitajaksi esitetylle sekä harkintansa mukaan velalliselle, muille velkojille ja mahdollisesti palkkaturvaviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ja heillä on tässä yhteydessä myös mahdollista tehdä ehdotuksia pesänhoitajan henkilöstä. Pesänhoitajaksi määrättävän tulee suostua tehtävään, ja hänen tulee omata tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus sekä olla muutoinkin tehtävään sopiva. Pesänhoitaja ei saa olla velalliseen eikä velkojaan sellaisessa suhteessa, joka on omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai tasapuolisuuttaan velkojia kohtaan taikka kykyään muuten hoitaa asianmukaisesti tehtäväänsä.
Laajan yhteistyöverkostomme kautta hankimme aina konkurssihakemuksen liitteeksi pesänhoitajan suostumuksen
Laadimme kaikki konkurssihakemukset ava
Ilmo Hakkarainen, lakimies, OTK.
Puhelin: 0400 997 050
Sähköposti: ilmo@pemico.fi
"*" näyttää pakolliset kentät